Neljän kanavan tallennin – Edirol R-44

Lähes kaikki kannettavat tallentimet on tehty stereoäänityksiin. Niihin voi liittää kaksi mikrofonia kahteen mikkiliittimeen. Neljää tai useampaa kanavaa tallennettaessa on laite vaihtoehdot vähissä.

Kalliista Sound Devicen mallistosta löytyy malleja, joihin saa useita mikrofoneja. Halvempia ja riittävän laadukkaita malleja on käytännössä vain yksi, Edirol R-44.

Kun viime keväänä ryhdyin tallentamaan Double MS -äänityksiä kolmella mikillä ja kahdella tallentimella tämän laitteen hankkiminen alkoi kiinnostaa todenteolla. Kahden tallentimen synkkaaminen jälkikäsittelyssä on työlästä, eikä takakanavien suuntavaikutusta vaihevirheen takia ole käytännössä mitenkään mahdollista saada tuolla systeemillä riittävän tarkaksi. Takakaiuttimien suuntavaikutus on suoraan sanoen huono.

Laitoin Fostex FR2-LE-tallentimeni vaihtoon ja hommasin viimein Edirolin. Laite saapui viime viikolla ja joutui heti tänä viikonloppuna tosi toimiin. Ei tosin lintujen äänittämiseen vaan pariin konserttikeikkaan. Toinen oli urku- ja toinen kuorokonsertti.

Tein tallennukset 8 Gb kortille sisäisillä akuilla, joiden kestävyyden testasin ennakkoon. Akut, jo vuosia käytössä olleet, kestivät mainiosti konserttien kestoajan. Testissä yksi 2700 mAh akkusatsi neljälle kanavalle Phantom-virtaa syöttäen kesti lähes neljä tuntia. Kortille mahtuu 48/24-ääntä näköjään lähes 8 tuntia. Tuosta päätellen laite toimii normaalissa luontoäänityksissä sisäisillä akuilla varsin hyvin ja pitkään.

Äänitteiden laatuun olen varsin tyytyväinen, vaikka eivät varsinaisia levytysäänityksiä olleetkaan. Konserttiäänityksissä akustiikka käyttäytyy omituisesti ja häiriöääniä yleisöstä tulee paljon. Konsertti on kuitenkin konsertti ja on hyväksyttävä sellaisena. Testasin äänityspaikkojen akustiikkaa ennen yleisöä ja tilanne yleisön kanssa oli aivan erilainen. Tällä alalla on vielä paljon opeteltavaa.

Edirol olisi ollut erityisen tarpeellinen minulle jo pari vuotta sitten, kun siirryin MS-äänityksiin. R-44:ssä on nimittäin valmiina MS-AB matriisi. Paljon ylimääräistä työtä äänen jälkikäsittelyssä olisi tällä laitteella säästynyt.

Tilaäänien kanssa Sonyn Sound Forge Pro 10 on kuitenkin ohjelma, jolla kaikki kanavien matrisointi on äärimmäisen helppoa. Double MS äänityksistä saa tuolla ohjelmalla parilla napin painalluksella 5.1 tilaääntä.

Gainin säätönuppi on Tascamin HD-P2 ja Fostexin FR2_LE tallentimissa sijoitettu ärsyttävästi laitteen kylkeen niin, että säädin liikkuu maastossa lähes itsestään hankautuessaan vaikkapa vaatteita vasten. Monta äänitystä on mennyt vuosien mittaan pieleen siksi, että Gain on vääntynyt hiljaiselle, jopa nollaan. Edirolissa Gain-nupit on viisaasti laitteen päällä ja pääsäätimet on porrastettu selvillä pykälillä.

Edirolin kantolaukku/suoja on lisäksi viimeisen päälle loistavasti muotoiltu. Tallennuskortti on tässä mallissa erittäin hyvin pölyltä suojattuna, samoin kuin XLR-sisääntulot, joiden päällä on tarranauhalla toteutettu läppä. Läppä pitää johdot ja liittimet hyvin suojassa ja kaiken lisäksi se vahvistaa piuhojen lähtöä tallentimesta. Kun johdot pääsevät liikkumaan, XLR-liittimien herkät johtimet hiertyvät hiljalleen. Toivon mukaan tätä laitetta käytettäessä johtojen kolvaamista ei tarvitse harrastaa enää kuukauden välein.

Fostexin tallentimessa akkujen sijoittuminen erilliseen ja hankalasti käytettävään koteloon hidasti ja vaikeutti akkujen vaihtamista maastossa. Edirolissa akut on sijoitettu samalla tavoin kuin Tascamissa, yhden helposti avattavan luukun taakse. Edirolissa tarvitaan vain neljä akkua, Tascamissa niitä kuluu kahdeksan.

Kun katselin netistä Edirolin laitteen kuvia, kuvittelin sen olevan ulkoisilta mitoiltaan suunnilleen Tascamin luokkaa. Tascam on fyysisiltä mitoiltaan melko kookas. Edirolin tallennin on kuitenkin hyvin pieni, jopa pienempi kuin Fostexin FR2-LE. Se painaa suunnilleen saman verran ja kulkee helposti mukana repussa.

Ja miksi sitä kannattaa kantaa mukana muulloinkin kuin varsinaisesti maastossa äänitettäessä? R-44:ssä on kaksi laadukasta herttakuvioista mikrofonia, joilla saa dokumenttiäänityksiä ja parempiakin milloin ja missä vain. En tarvitse enää "pokkaritallenninta", jonka ostamista harkitsin vielä jokin aika sitten. Tämä laite toimii "pokkarinakin" aivan loistavasti!

Jos joku tallennustilanne vaatii enemmän kanavia kuin neljä, voi kaksi Edirolin tallenninta liittää toisiinsa. Ne kytketään yhteen synkkajohdolla, toinen laitteista asetataan Master-laitteksi ja toinen Slaveksi. Konserttiäänityksissä tuolle ominaisuudelle on varmasti käyttöä, jos tällaisia äänityksiä minulta joskus kysellään. Konserteissa tilaäänen lisäksi tarvitaan usein apumikrofoneja. Myös luontoäänityksissä apumikrofonien käyttö saattaisi parantaa tilan hallintaa.

Olen vähintäänkin tyytyväinen ostokseeni! Huippulaite kerta kaikkiaan.

Monitorointia

Äänitteiden monitorointi on tärkeä osa äänitetuotantoa. Onneksi sitä varsinaista "tuotantoa" on varsin vähän, joten vakavamielistä ja vaativaa monitorointia ei tarvita kovin usein.

Monitorointivermeitä on kylläkin ilmaantunut olohuoneeseen vuosien varrella jonkun verran. Koska aika moni on kysynyt, millä monitoroin, niin tässä kaikki olohuoneessa majailevat laitteet.

Soittimet
DVD-kiintolevyllinen-digiboksi: Sony rdr-hxd760
CD-soitin: Denon DCD 725

Yllä Denon CD-soitin, alla NADin vahvistin.

Tietokone (2009)
Acer Aspire 9300

Äänikortti

kannettavan sisäinen (SoundBlaster jotakin)
Terratec DMX6FireUSB: ulkoinen äänikortti/mikseri tilaäänien monitorointiin. Lähes koko ajan kiinni Onkyon vahvistimessa.

Onkyon 7.1 vahvistimen päällä Terratecin äänikortti, johon tietokone liitetään.

Ohjelmistot
Sony Sound Force Pro 10 (tilaäänityöskentelyyn)
Audacity 1.3.7 (normi äänenkäsittelyyn)
Nero (Master-levyn prosessointiin)

Vahvistimet
NAD AV 713 (stereokuunteluun CD/DVD-soittimella)
Onkyo tx-sr576 (DVD/tietokone monitorointiin 5.1 äänellä)

Kaiuttimet
Tietokoneen sisäinen
Tietokoneeseen 3,5 jackilla liitetyt ulkoiset kaiuttimet, joiden merkkiä en just nyt muista
Infinity’s Total Solutions TSS1200CHR 5.1 (sateliitit ja sub) Nämä värittävät ääntä jonkun verran, mutta antavat kohtuullisen realistisen kuvan normi kotiteatterijärjestelmästä. Sateliitit jalustalla.
B & W :n kolmetiekaiuttimet, vuodelta 1993. Hankittiin muinoin klassisen musiikin kuunteluun. Laaja dynamiikka, hiljaiset, neutraalit (kuten Sennheiserin mikrofonitkin). Jalustalla

B&W:n klassisten kaiuttimien päällä on Infinityn pikkuruinen sateliitti, joita löytyy tietenkin jokaisesta huoneen nurkasta ja television edestä.

Kuulokkeet
Sennheiser HD 465
Ynnä parit muut, joiden merkkiä tai mallia en muista.

Akustointi
Normaalisti säätäessä ihan normi olohuone ja makuuhuone kalustoineen
Masteria kuuntelen useissa paikoissa, kuten autossa ja työpaikalla, mutta en varsinaisissa studio-olosuhteissa

Mikä ihmeen äänen B-formaatti?

Kävin viime viikonloppuna AV-messuilla Helsingissä. Sinällään upeat messut, jossa pääsin kertomaan toiveitani Sennheiserin edustajille ihan suoraan. Olen nimittäin pitkään kironnut, ettei Senkku suostu tekemään uuteen 8000-sarjaan kasikuvioista mikkiä. Toivottavasti terveiseni menevät eteenpäin, vaikka epäilen kylläkin.

Messujen paras anti oli kirjakustantamo (ja kai ne Riffi-lehtiäkin tekevät), jonka hyllystä löytyi upea suomenkielinen opus, Eero Aron kirjoittama "Tilaääni".

http://www.riffi.fi/julkaisut/tilaaani_preview.htm

Ahmin kirjan siltä istumalta paluumatkalla junassa ja voisin sanoa, että siinä on suomenkielisessä paketissa likimain kaikki, mitä tilaäänistä ja äänittämisestä voi sanoa. Harvoin saa muutamalle kymmenelle eurolle yhtä paljon vastinetta.

DoMS+M

Kirja antoi tukea ajatukselleni käyttää kesän ajan testaamalleni DoubleMS-järjestelmälle etumikkinä peiliä yhdellä mikillä. Toki tuollaiset äänitykset ovat haastavia käsiteltäviä vaihesiirron puolesta, mutta en usko, että se on suuri ongelma.

Lopputuloksena on siis äänityksinä MS-stereo, mono-peili, MS+peili, DoMS-tilaääni ja DoMS-ääni korostetulla peilillä. Voin vapaasti valita, mitä niistä käytän vaiko kaikkia. Eli monosta erityyppisiin 5.1-ääniin yhdellä äänityksellä kaikki.

Eikun ulos testaamaan.

B-formaatti – äänitteen kantasolu

Se kaikenkattava nelikanavainen formaatti on ns. B-formaatti, jossa on kolme 8-kuvioista ja yksi pallokuvioinen. Tuosta formaatista voidaan ajaa ulos ääni vaikka sataan kaiuttimeen kolmiuloteisessa tilassa. B-formaatista saadaan yksinkertaisella laskutoimituksella ulos R-formaattista 5.1 -ääntä. Siinä kuuden normaalissa kotiteatterissa toistettavan äänen lisäksi mukaan lasketaan ylimääräinen R-kanava ja vóila paluu B-formaattiin ja siitä mihin tahansa muuhun tulevaisuuden äänijärjestelmään on mahdollista.

Mikä tässä sitten on niin hienoa? Luontoäänityksessä, jossa mikrofonit jätetään paikoilleen, voidaan kohde panoroida mistä tahansa kolmiulotteisen tilan kohdasta etualalle ja voimistaa aivan kuten halutaan.

B-formaattia voisi hyvällä syyllä sanoa mikrofoniratkaisujen kantasoluksi, josta voi erikoistua mitä moninaisimpia äänitteitä.

B-formaattia tallentava mikrofoni on varsin vaatimattoman näköinen härväin.

http://www.lesonmulticanal.com/?p=129

Mikään ei tietenkään estä rakentamasta itse moista laitetta hommaamalla tukun kaseja ja pallokuvioisen, mutta miksi nähdä vaivaa, kun valmiitakin systeemeitä on jo olemassa.